Hallitukset tarvitsevat tietoturvatietoisuuskoulutusta useista syistä, jotta voidaan vähentää onnistuneiden hyökkäysten riskiä, suojella arkaluonteisia tietoja ja ylläpitää yleisön luottamusta hallintoelimiin. Hallitukset ja julkisen sektorin yksiköt ovat verkkorikollisten tähtäimessä. Checkpointin tutkimus tukee tätä väitettä; yrityksen tekemä tutkimus osoittaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin hallitus- ja sotilasalat käsittelivät vuoden 2021 puolivälissä keskimäärin 352 verkkohyökkäystä viikossa.
Koko Yhdistyneessä kuningaskunnassa verkkohyökkäykset lisääntyivät 20 prosenttia vuoden 2020 aikana, ja hyökkäystyypit, kuten lunnasohjelmat, lisääntyivät peräti 80 prosenttia vuoden 2020 kolmen viimeisen kuukauden aikana. Tämä kyberhyökkäysten tsunami noudattaa tyypillistä mallia, jossa manipuloidaan inhimillistä tekijää, yleensä työntekijää tai toimittajaa.
Tietoturvauhkien, tietojen vahingossa tapahtuvan paljastumisen ja sosiaalisen manipuloinnin aiheuttamien verkkouhkien torjumiseksi ministeriöiden on turvauduttava tietoturvatietoisuuskoulutukseen.
Miten hallituksissa tapahtuvat tietojen menetykset ja kyberhyökkäykset tapahtuvat?
Hakkerit ovat rohkaistuneet aiempien valtion elimiin kohdistuneiden hyökkäysten menestyksestä.
Kenties pahamaineisin oli WannaCry-lunnasohjelmahyökkäys, joka koettiin kaikkialla maailmassa ja erityisesti Yhdistyneen kuningaskunnan NHS:ssä. Kuten kaikki lunnasohjelmahyökkäykset, WannaCry oli tuhoisa, sillä se sulki sairaalat uusilta potilailta ja aiheutti valtavia paineita jo ennestäänkin kireälle NHS:lle. Julkishallinto on verkkorikollisten kohteena, koska se on osoittautunut menestyksekkääksi vaihtoehdoksi, verkkorikollisuuden vastine matalalla roikkuvalle hedelmälle.
Lunnasohjelmien kaltaiset hyökkäykset alkavat usein siitä, että työntekijä manipuloidaan klikkaamaan sähköpostin haitallista linkkiä tai lataamaan saastunut liitetiedosto.
Parliament Street-ajatushautomon tekemässä tiedonvälityksen vapauden pyynnöstä kävi ilmi, että Her Majesty's Treasury onnistui estämään lähes 5 miljoonaa phishing-, haittaohjelma- ja roskapostiviestiä kolmen vuoden aikana syyskuuhun 2021 mennessä. Parliament Streetin raportissa todettiin myös, että parlamentin alahuone oli estänyt 126 miljoonaa haittaohjelmia sisältävää sähköpostia.
Hallitusten turvallisuus- ja sääntöjen noudattamisesta vastaavien virkamiesten pitäisi kuitenkin olla huolissaan muustakin kuin verkkohyökkäyksistä.
Parliament Streetin analysoima puolustusministeriön raportti osoittaa, että tietojen katoamiset ovat lisääntyneet 18 prosenttia. Suurin osa näistä tapauksista johtui tietojen luvattomasta luovuttamisesta, ja loput johtuivat sähköisten laitteiden, välineiden tai asiakirjojen katoamisesta hallituksen tiloista tai paperiasiakirjojen turvattomasta hävittämisestä.
Verkkorikolliset pelaavat pitkää peliä ja kehittävät jatkuvasti kiertotekniikoitaan. Yksittäisestä haitallisesta sähköpostiviestistä, joka livahtaa verkon läpi, voi tulla uusi WannaCry-tason tapaus. Yksikin junassa kadonnut kannettava tietokone voi päätyä tiedotusvälineiden ovelle, ja Information Commissioners Office (ICO) voi käsitellä sitä sääntelyn noudattamatta jättämisenä.
Täydellinen tietoverkkomyrsky, joka koostuu tietoverkkorikollisuuden ja tahattomien sisäpiiritapahtumien yhdistelmästä, kerääntyy synkän pilven tavoin Yhdistyneen kuningaskunnan ministeriöiden ylle.
Miten kyberturvallisuuskoulutus voi auttaa valtionhallintoa pysymään kyberturvallisena?
Yhdistyneen kuningaskunnan ICO on todennut, että 90 prosenttia tietomurroista johtuu inhimillisestä virheestä: Parliament Streetin tutkimuksesta käy selvästi ilmi, että inhimillisellä tekijällä on suuri merkitys tietojen häviämisessä ja tietoverkkomurroissa. Inhimillinen tekijä tietoturvassa tarjoaa kuitenkin myös viranomaisille mahdollisuuden vähentää riskejä.
Kyky kouluttaa käyttäjiä tietoverkkoturvakysymyksistä ja tietoriskeistä on tärkeä osa yleistä turvallisuuspolitiikkaa ja -strategiaa. Turvallisuustietoisuuskoulutus tarjoaa virallisen ohjelman tämän koulutuksen antamiseksi; tehokkaan turvallisuustietoisuuskoulutuksen viisi perusperiaatetta ovat seuraavat:
Tietomurtojen estäminen
Tietomurrot liittyvät tyypillisesti phishing-kampanjaan jossain vaiheessa tietomurtoa. Työntekijä tai muu asiaan liittyvä taho, kuten alihankkija tai toimittaja, joutuu phishing-viestin uhriksi, ja tuloksena voi olla lunnasohjelmatartunta (tai muu haittaohjelma) tai valtakirjojen varastaminen.
Turvallisuustietoisuuskoulutuksessa koulutetaan henkilöstöä ja muita henkilöitä havaitsemaan phishing-viestien ja muiden sosiaalisten huijausten varoittavat merkit. Phishing-simulaatioita voidaan käyttää apuna tässä koulutuksessa ja mittareiden keräämisessä, jotta voidaan osoittaa, kuinka tehokasta koulutus on. Talousarvioltaan niukassa valtionhallinnon IT-osastossa tietoturvakoulutusohjelmat voivat olla erittäin kustannustehokkaita.
Estää tietojen vahingossa tapahtuva altistuminen
Tietojen vahingossa tapahtuva altistuminen kattaa monenlaisia tapahtumia sähköpostin virheellisestä toimittamisesta aina arkaluonteisten asiakirjojen jättämiseen tulostimelle. Turvallisuustietoisuuskoulutuksessa henkilöstölle opetetaan sekä hygieniaelementtejä että teknisiä tekijöitä, jotka liittyvät turvallisuuden säilyttämiseen verkossa. Työntekijöitä ja muita henkilöitä koulutetaan hyviin käytäntöihin, kuten puhtaiden työpöytien noudattamiseen ja sen varmistamiseen, etteivät he jaa salasanoja.
Jatkuva turvallisuus
Tietoverkkorikolliset etsivät aina tapoja kiertää perinteisiä turvatoimia, ja tähän kuuluu myös taktiikan muuttaminen, jotta työntekijät saadaan huijattua suorittamaan haitallista toimintaa heidän puolestaan. Tietoturvatietoisuuskoulutus ei ole kertaluonteinen tapahtuma, vaan se toimii jatkuvan koulutuksen periaatteella sen varmistamiseksi, että ministeriö (ja sen työntekijät) pysyvät ajan tasalla kyberturvallisuuden uhkakuvassa tapahtuvista muutoksista.
Turvallisuutta kaikille
Jokainen työntekijä, konsultti ja toimittaja on potentiaalinen kohde, jota tietoverkkorikolliset voivat hyödyntää. Jokainen työntekijä ja toimittaja toimii myös inhimillisenä tekijänä vahingossa tapahtuvassa tietojen paljastumisessa. Tietoturvakoulutusohjelmat ovatkin tehokkaimpia, kun niitä käytetään koko organisaatiossa ja ne kattavat myös toimittajat. Kun ministeriöt käyttävät ulkoistettuja palveluja ja henkilöstöä, tämä tietoturvatietoisuuskoulutuksen osa-alue on tärkeä sen varmistamiseksi, että turvallisuusajattelu on yleistä.
Inhimillinen palomuuri ja teknisten toimenpiteiden täydentäminen
Ihmisten palomuurin käsite on ajatus, joka perustuu tietoturvatietoisuuskoulutusohjelman tarjoamaan koulutukseen. Hyvin toteutettuna turvallisuuskoulutus voi antaa jokaiselle organisaation jäsenelle valtuudet ja varmistaa samalla, että ryhmä hyötyy koulutuksesta kokonaisuutena.
Lainsäädännön noudattaminen, tietosuojastandardit ja viranomaiset
Tehokkaan tietoturvatietoisuusohjelman tuloksena on myös tietoturvaa koskevien sääntelyvaatimusten täyttäminen. Hallitusten olisi näytettävä esimerkkiä muulle alalle varmistamalla, että ne täyttävät Yhdistyneen kuningaskunnan eri tietosuojasäädökset sekä ne säädökset, jotka saattavat vaikuttaa Yhdistyneen kuningaskunnan rajojen ulkopuolella. Monet tietosuojastandardit ja -asetukset, kuten ISO27001 ja DPA2018/UK GDPR, velvoittavat nyt organisaatiota kouluttamaan työntekijänsä tietoturvatietoisiksi tai kannustavat heitä siihen.
Vaikka perinteiset turvatoimet, kuten kaksitekijätodennus ja salaus, voivat auttaa lieventämään tietomurtoja, mikään ei kuitenkaan ole niin tärkeää kuin se, että työntekijät saatetaan tietoisiksi tietojenkalastelusta ja muista sosiaalisista hyökkäyksistä organisaatiolle aiheutuvista riskeistä.
Tietojen katoaminen ja tietoverkkohyökkäykset uhkaavat julkishallinnon yksiköitä siinä missä muitakin toimialoja. Tarjoamalla työntekijöille tärkeää tietoturvakoulutusta valtionhallinto voi vähentää riskiä ja toimia esimerkkinä ja ennakkotapauksena muille toimialoille.
