Tietoverkkorikollisuudesta on tulossa merkittävä ongelma organisaatioille kaikkialla maailmassa. Pelkästään viime viikolla on tapahtunut viisi merkittävää tietomurtoa, mikä korostaa tarvetta parantaa kyberturvallisuuskäytäntöjä, jotta tältä kasvavalta uhalta voidaan suojautua.
Keskisuuret organisaatiot joutuvat yhä useammin hyökkäysten kohteeksi, ja ne ovat erittäin houkutteleva kohde verkkorikollisille. Niillä ei yleensä ole yhtä suurta budjettia tai resursseja kyberturvallisuuteen kuin suuremmilla organisaatioilla, minkä vuoksi ne ovat alttiita hyökkäyksille.
Uhkakentän muuttuessa ja kehittyessä on elintärkeää, että keskisuuret organisaatiot suhtautuvat ennakoivammin kyberturvallisuuteen ja omaksuvat kybertoimintatapoja, jotka auttavat vahvistamaan ja suojaamaan liiketoimintaansa.
Suojautuakseen tietoturvaloukkauksilta, sakkoilta ja maineen vahingoittumiselta keskisuurten organisaatioiden on investoitava rahaa niihin liiketoiminnan osa-alueisiin, jotka on suojattava eniten.
7 tapaa parantaa tietoturvaa tietoverkossa
Haasteista huolimatta on olemassa 7 tietoverkkotottumusta, jotka auttavat parantamaan tämän kokoisten organisaatioiden tietoverkkoturvallisuutta:
1. Valkoinen listaus
Lunnasohjelmat hallitsevat edelleen kyberturvallisuutta vuonna 2018, ja koska päivittäin tehdään yli 4000 hyökkäystä, ne ovat erittäin vaarallinen uhka organisaatioille kaikkialla maailmassa.
Huolimatta siitä, että yleisö tuntee nämä haittaohjelmat yhä paremmin, verkkorikolliset ovat hioneet ja parantaneet lunnasohjelmiaan sekoittamalla vanhoja haitallisten tietokonekoodien muunnelmia uusiin viruksiin, jotta ne olisivat yhä tehokkaampia ja vaikeammin havaittavia.
Suojautuakseen tältä kasvavalta uhalta organisaatioiden tulisi harkita sovellusten valkoluettelointitekniikoiden käyttöä. Valkoisen luettelon avulla estetään haittaohjelmien ja muiden luvattomien ohjelmistojen asennus, joita hyökkääjät voivat käyttää hyväkseen.
Valkoisen listan käyttö on huomattavasti tehokkaampaa haittaohjelmien uhkien pysäyttämisessä kuin perinteinen virustorjuntaohjelmisto, sillä se sallii vain sellaisten ohjelmien suorittamisen, joiden suorittaminen on nimenomaisesti sallittu. Sen sijaan, että estettäisiin huono toiminta ja sallittaisiin kaikki muu, se sallii pääsyn vain turvallisiin ja luotettuihin lähteisiin.
Tämä on yhä tärkeämpää, sillä nykyiset haittaohjelmauhat ovat entistä kohdennetumpia, minkä vuoksi perinteiset havaitsemistekniikat ovat suurelta osin tehottomia. Lisäsuojaus, helppokäyttöisyys ja ratkaisuun liittyvät minimaaliset lisäkustannukset tekevät siitä keskisuurten organisaatioiden kannalta tärkeän tavan ottaa käyttöön kybertoiminta.
2. Kahden tekijän todennus
Salasanat ovat avaimia, joiden avulla pääsee organisaation tietoihin. Valitettavasti ne eivät tarjoa samanlaista suojaa kuin perinteinen lukko ja avain, ja ne voidaan helposti murtaa. Hienostuneet hakkerit arvaavat salasanoja ja käyttävät erikoisohjelmia testatakseen tuhansia mahdollisia käyttäjätunnuksen ja salasanan yhdistelmiä.
Tiedot ovat yksi organisaation tärkeimmistä omaisuuseristä, ja siksi on tärkeää, että organisaatio voi osoittaa suojaavansa näitä tietoja ja että sillä on käytössä järjestelmät, jotka pitävät asiakkaiden henkilökohtaisesti tunnistettavat tiedot turvassa.
Kaksitekijätodennus tarjoaa ylimääräisen suojakerroksen näiden tietojen suojaamiseksi. Sitä käytetään käyttäjän henkilöllisyyden todentamiseen, kun hän käyttää sovellusta. Kaksitekijätodennus vaatii salasanan lisäksi toisen tiedon, jolla käyttäjän henkilöllisyys vahvistetaan.
Tämä tarjoaa työntekijöille lisäturvaa, kun he käyttävät yrityksen arkaluonteisia tietoja, ja vähentää mahdollisuutta, että hakkeri pääsee helposti verkkoon.
3. Laadukas turvallisuuskoulutus työntekijöille
90 prosenttia kaikista onnistuneista verkkohyökkäyksistä on seurausta työntekijöiden tietämättään antamista tiedoista. Koska verkkoihin on yhä vaikeampi murtautua, hakkerit ottavat yhä useammin kohteekseen henkilökunnan, koska he tarjoavat helpoimman väylän päästä organisaation verkkoon.
Koskaan ei ole ollut tärkeämpää kouluttaa henkilöstöä ja tarjota säännöllistä koulutusta siitä, mitä uhkia heidän tulisi varoa ja miten he voivat osaltaan estää verkkohyökkäyksiä. Tehokas tietoturvatietoisuuskoulutus on olennaisen tärkeää, kun työntekijöitä koulutetaan tunnistamaan ja reagoimaan asianmukaisesti kasvaviin kyberturvallisuusuhkiin.
Kaikkien työntekijöiden kaikilla organisaatiotasoilla olisi saatava tätä koulutusta, jotta heillä olisi tarvittavat taidot hyökkäyksen tunnistamiseksi. Tietoverkkoturvallisuustietoisuutta koskevan koulutuksen olisi oltava mukaansatempaavaa ja informatiivista, jotta työntekijät ymmärtävät, mitä heiltä odotetaan ja miten tärkeää heidän roolinsa on suojata organisaation arkaluonteisia tietoja.
4. Luotettava ulkoinen varmuuskopiointiratkaisu
Yrityksiin kohdistuvien hyökkäysten määrä on lähes kaksinkertaistunut viimeisten viiden vuoden aikana, joten organisaatioilla ei ole varaa olla itsetyytyväisiä kyberturvallisuuden suhteen. Organisaatioiden on kyettävä reagoimaan nopeasti ja tehokkaasti kaikkiin mahdollisiin tietoturvaloukkauksiin.
Yksi parhaista tavoista suojella organisaatiotasi ja varmistaa, että se on varustautunut vastaamaan kasvaviin kyberturvallisuusuhkiin, on käyttää ulkoistetun tietoturvakeskuksen (Security Operations Center, SOC) palveluja.
SOC-toimintaa johtaa tietoturva-ammattilaisista koostuva tiimi, joka valvoo organisaation tietoturvatoimintoja mahdollisten uhkien ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja niihin reagoimiseksi. He seuraavat tyypillisesti tietoturvauhkia, mukaan lukien mahdolliset uhkailmoitukset työkalujen, työntekijöiden, kumppaneiden ja ulkoisten lähteiden kautta. Sen jälkeen tietoturvaryhmä tutkii uhkia, ja jos uhka katsotaan tietoturvaloukkaukseksi, se käsittelee sen nopeasti ja tehokkaasti.
Keskisuurille organisaatioille, joilla ei välttämättä ole resursseja talon sisäiseen tietoturvaryhmään, ulkoistettu SOC tarjoaa asiantuntemusta, kokemusta ja teknologioita, joilla ne voivat suojautua kasvavilta tietoturvauhkilta.
5. Patch - Tee patchauksesta osa viikoittaista rutiinia.
Korjausten hallinnan tulisi olla keskeinen osa jokaisen organisaation tietoturvastrategiaa. Korjausohjelmilla korjataan ohjelmistojen haavoittuvuuksia, joita verkkorikolliset käyttävät hyväkseen päästäkseen järjestelmiin varastamaan arkaluonteisia tietoja, lukitsemaan käyttäjiä tai vaatimaan lunnaita.
Päivittämättömät ohjelmistot ovat yksi tärkeimmistä syistä tietokoneiden hakkerointiin. Joko hakkerit tai tietoturva-alan ammattilaiset löytävät jatkuvasti uusia haavoittuvuuksia, ja yritykset julkaisevat korjauksia (lähinnä koodinpätkiä) näiden korjaamiseksi. Jos korjauksia ei käytetä, verkkorikolliset pääsevät helposti verkkoon.
Korjauksilla varmistetaan, että kaikki organisaatiossa käytettävät ohjelmistot ovat ajan tasalla valmistajan julkaisemien uusimpien versioiden kanssa. Organisaatioiden on toimittava ennakoivasti korjaamisessa, jotta ne voivat havaita haavoittuvuudet ennen hakkeria.
6. Tietohallinnosta vastaavat johtajat
Organisaatioiden suojelun ja turvallisuuden varmistamiseksi on tärkeää nimittää johtoryhmän jäsenistä koostuva ohjauskomitea, joka kantaa lopullisen vastuun organisaation kyberturvallisuusstrategian hallinnoinnista.
Organisaatiot eivät voi luottaa siihen, että tietotekniikkaosasto ottaa vastuun tietoturvasta. Sen on tultava huipulta alaspäin, ja ylimmän johdon on otettava valvonta haltuun ja otettava käyttöön asianmukaiset toimenpiteet, joilla suojellaan organisaatiota ja sen omaisuutta.
Vuoden 2017 tietoverkkoturvaloukkauksia koskevassa tutkim uksessa todettiin, että organisaatiot, joissa ylin johto pitää tietoverkkoturvallisuutta ensisijaisen tärkeänä, sanovat keskimääräistä todennäköisemmin, että niiden ydinhenkilöstö suhtautuu siihen vakavasti (88 %, kun vastaava osuus on 76 %).
Tämä viittaa siihen, että ylempien johtajien määrittelemä kulttuuri heijastuu koko organisaatioon, mikä korostaa ylempien johtajien sitoutumisen merkitystä tietoturvan alalla.
7. Tietovarantojen ja tietojenkäsittelytoimintojen tunnistaminen
Jotta organisaatiot voivat kehittää kattavan tietoverkkoturvallisuusstrategian ja tunnistaa riskit tehokkaasti, niiden on suoritettava perusteellinen tarkastus tietovarallisuudestaan ja tietojenkäsittelytoiminnoistaan.
Niiden on määritettävä, mitkä ovat niiden arvokkaimmat tietovarannot, missä ne sijaitsevat ja kenellä on pääsy niihin. Tämä on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan tunnistaa verkkouhkien aiheuttamat riskit ja priorisoida ne alueet, joita on puolustettava.
Organisaatioiden on myös arvioitava nykyiset tiedonhallintaprosessinsa ja määritettävä, onko niihin tehtävä muutoksia. Organisaatioiden on tarkasteltava säilytettävien henkilötietojen tyyppiä, säilytyspaikkaa, tietolähdettä, säilytysaikaa, käyttöä, käyttöoikeuksia ja tietojen jakamista. Tietojenkäsittelytoimien säännölliset tarkastukset auttavat suojaamaan tietoja ja vähentämään organisaatioriskiä.
Jos haluat lisätietoja keskisuurten organisaatioiden parhaista tietoturvatottumuksista, voit osallistua webinaariin 9. elokuuta klo 15.00. MetaCompliancen toimitusjohtaja Robert O'Brien kertoo, miten tärkeää on ottaa käyttöön tietoturvatottumuksia, jotka suojaavat ja vahvistavat organisaatiotasi.
Jos haluat varmistaa paikkasi webinaarissa, jonka otsikkona on "7 kybertottumusta keskisuurille organisaatioille", klikkaa tästä.
