Tietoverkkoturvauhat kehittyvät ennennäkemätöntä vauhtia, ja yksi merkittävimmistä haavoittuvuuteen vaikuttavista tekijöistä on inhimillinen riski. Teknologian kehittyessä myös verkkorikollisten taktiikat, joilla he pyrkivät hyödyntämään turvallisuusketjun heikointa lenkkiä - ihmistä.
IBM:n tutkimuksen mukaan 95 prosenttia tietoturvaloukkauksista johtuu inhimillisistä virheistä.
Tässä blogikirjoituksessa perehdymme 10 tärkeimpään inhimilliseen riskiin liittyvään kyberturvauhkaan ja valotamme, miksi organisaatioiden on asetettava kyberturvallisuuskoulutus ja -tietoisuus etusijalle.
Phishing-hyökkäykset
Phishing-hyökkäykset ovat yksi yleisimmistä menetelmistä, joilla verkkorikolliset käyttävät hyväkseen ihmisten haavoittuvuutta. Näissä hyökkäyksissä hakkerit naamioituvat luotettaviksi tahoiksi - se voi olla pankki, palveluntarjoaja tai jopa kollega. Hyökkääjä lähettää sitten kohteelle sähköpostin tai tekstiviestin, jossa häntä kehotetaan ryhtymään välittömiin toimiin. Tähän toimintaan kuuluu yleensä linkin klikkaaminen tai liitetiedoston avaaminen.
Kun uhri napsauttaa annettua linkkiä, hänet ohjataan huijaussivustolle, joka on suunniteltu jäljittelemään aitoa sivustoa. Siellä uhria pyydetään syöttämään kirjautumistiedot, luottokorttitiedot tai muut arkaluonteiset tiedot. Tietämättään he antavat nämä tiedot suoraan hyökkääjälle.
Phishing-hyökkäyksiin voi liittyä myös haittaohjelmia. Joissakin tapauksissa phishing-sähköpostin linkki tai liite saattaa ladata haitallisen ohjelmiston uhrin laitteeseen. Tämä ohjelmisto voi sitten tallentaa näppäinpainallukset, jolloin hyökkääjä pääsee käsiksi salasanoihin, tai vaarantaa laitteen tiedot.
Heikot salasanat
Heikko salasana on tyypillisesti yksinkertainen, lyhyt ja helppo arvata. Se voi olla yleinen sana tai lause, juokseva numerosarja tai henkilökohtaisia tietoja, kuten syntymäpäivä tai lemmikin nimi. Nämä salasanat voi olla helppo muistaa, mutta hakkerien on myös helppo murtaa ne automaattisilla työkaluilla, jotka pystyvät arvaamaan tuhansia salasanoja sekunnissa.
Social engineering: Mitä on sosiaalinen manipulointi?
Sosiaalisella manipuloinnilla tarkoitetaan yksilöiden psykologista manipulointia, jotta he suorittaisivat toimia tai paljastaisivat luottamuksellisia tietoja. Sosiaalisessa manipuloinnissa on pohjimmiltaan kyse ihmisten tunteilla pelaamisesta. Pelkoa, uteliaisuutta, ahneutta ja toisten auttamisen halua käytetään hyväksi, jotta ihmiset saadaan huijattua rikkomaan tietoturvaprotokollia. Sosiaaliset huijarit esiintyvät usein auktoriteettihenkilöinä, luotettuina kollegoina tai jopa hädänalaisina perheenjäseninä luodakseen kiireen tai aitouden tunteen.
Turvallisuuskoulutuksen puute
Digitaaliaikakaudella kyberturvallisuus ei ole vain tietotekniikan huolenaihe, vaan se on olennainen näkökohta, joka jokaisen yksilön ja organisaation on asetettava etusijalle. Tästä huolimatta turvallisuuskoulutuksen puute on edelleen laajalle levinnyt ongelma, joka johtaa usein käyttäytymiseen, joka voi lisätä tietoverkkoriskiä merkittävästi.
Tietoturvakoulutuksen puute tarkoittaa, että monilla yksilöillä ja organisaatioilla ei ole riittävästi tietoa parhaista tietoverkkoturvakäytännöistä. Tämä puute ymmärryksessä ja taidoissa voi johtaa riskikäyttäytymiseen, kuten heikkojen tai uudelleen käytettyjen salasanojen käyttämiseen, epäilyttävien linkkien klikkaamiseen, tarkistamattomien ohjelmistojen lataamiseen tai arkaluonteisten tietojen jakamiseen verkossa.
Riittämättömät ohjelmistopäivitykset
Ohjelmistojen säännöllisen päivittämisen laiminlyönti voi jättää järjestelmät alttiiksi verkkohyökkäyksille, sillä päivitykset sisältävät usein tietoturva-aukkojen korjauksia. Kun käyttäjät viivyttelevät päivityksiä tai jättävät ne huomiotta, he käyttävät edelleen ohjelmistoversioita, jotka ovat mahdollisesti turvattomia. Tämä on kuin jättäisi digitaaliset ovet lukitsematta, jolloin verkkorikolliset voivat hyödyntää järjestelmän tunnettuja heikkouksia.
WannaCry-lunnasohjelmahyökkäys vuonna 2017 käytti hyväkseen Microsoft Windowsin vanhentuneiden versioiden haavoittuvuutta, ja se vaikutti satoihin tuhansiin tietokoneisiin maailmanlaajuisesti.
Suojaamattomien verkkojen käyttö
Suojaamattomissa verkoissa, kuten julkisissa Wi-Fi-hotspoteissa, ei vaadita todennusta verkkoyhteyden muodostamiseksi. Tämä tarkoittaa, että mikä tahansa Wi-Fi-alueen sisällä oleva laite voi muodostaa yhteyden verkkoon, mikä helpottaa verkkorikollisten pääsyä samassa verkossa oleviin suojaamattomiin laitteisiin.
VPN voi tarjota turvallisen yhteyden julkisten verkkojen yli salaamalla tietosi ja piilottamalla verkkotoimintasi mahdollisilta salakuuntelijoilta.
Arkaluonteisten tietojen jakaminen sosiaalisessa mediassa
Sosiaalisen median alustoista on tullut olennainen osa elämäämme, sillä niiden avulla voimme jakaa kokemuksia, pitää yhteyttä ystäviin ja perheeseen sekä saada uutisia ja viihdettä. Mukavuuteen ja yhteydenpitoon liittyy kuitenkin riskejä, etenkin kun jaetaan arkaluonteisia tietoja.
Monet ihmiset jakavat tietämättään tällaisia tietoja, kuten sijaintinsa, henkilökohtaisia tietojaan tai valokuvia, jotka paljastavat liikaa heidän henkilökohtaisesta elämästään. Tietoverkkorikolliset voivat käyttää näitä tietoja hyväkseen identiteettivarkauksiin, ahdisteluun, häirintään tai muihin ilkivaltaisiin tarkoituksiin.
Lue lisää: Sosiaalisen median kyberturvallisuus
Fyysisen turvallisuuden loukkaukset
Fyysisellä tietoturvaloukkauksella tarkoitetaan tapauksia, joissa asiattomat henkilöt pääsevät fyysisesti arkaluonteisille alueille tai laitteille. Kyse voi olla mistä tahansa, kuten varastetusta kannettavasta tietokoneesta, joka sisältää arkaluonteisia tietoja, tunkeutujasta, joka pääsee palvelinhuoneeseen, tai jopa työntekijästä, joka jättää työasemansa lukitsematta ja valvomatta.
Ihmisen huolimattomuus on usein ratkaisevassa asemassa näissä vaaratilanteissa. Laitteiden jättäminen vartioimatta julkisilla paikoilla, fyysisten tilojen asianmukaisen turvaamisen laiminlyönti tai vierailijoiden pääsyä koskevien käytäntöjen noudattamatta jättäminen voivat kaikki johtaa fyysisen turvallisuuden loukkauksiin.
Lue lisää: Suojautuminen fyysisiä turvallisuusuhkia vastaan
Huonot tiedonhallintakäytännöt
Huonot tiedonhallintakäytännöt, kuten tietojen varmuuskopioimatta jättäminen tai tietojen tallentamisen turvaamatta jättäminen, voivat johtaa tietojen katoamiseen tai altistumiseen.
Vaikka teknologia on olennainen osa tietoverkkoturvallisuutta, on yhtä tärkeää käsitellä myös inhimillisiä riskejä. Ymmärtämällä ja lieventämällä näitä kymmentä tärkeintä inhimilliseen toimintaan liittyvää kyberturvallisuusuhkaa yksityishenkilöt ja organisaatiot voivat parantaa merkittävästi kyberturvallisuuttaan.
