Tietoturvaloukkauksia tapahtuu nykyään lähes päivittäin, ja yleisen tietosuoja-asetuksen hiljattaisen käyttöönoton myötä organisaatioiden on entistä tärkeämpää ottaa käyttöön oikeat toimenpiteet tietoturvaloukkausten varalta. Tämän vuoksi organisaatioilla on nyt entistä suurempi tarve ottaa käyttöön vaaratilanteiden hallintajärjestelmät.
Horizon Scan -raportin tutkimuksen mukaan organisaatioiden kaksi suurinta uhkaa vuonna 2018 ovat verkkohyökkäykset ja tietomurrot. Koska kyberuhat kasvavat ja kehittyvät jatkuvasti, on väistämätöntä, että yritykset joutuvat jossain vaiheessa kokemaan tietoturvaloukkauksen.
Tämän kasvavan uhan tehokkaan torjumisen kannalta on elintärkeää, että organisaatioilla on käytössään toimenpiteitä, joiden avulla ne voivat nopeasti tunnistaa, reagoida ja lieventää tämäntyyppisiä vaaratilanteita.
Tehokkaan suuronnettomuuksien hallintasuunnitelman laatiminen auttaa kouluttamaan ja tiedottamaan henkilöstöä, parantamaan organisaatiorakenteita, lisäämään asiakkaiden ja sidosryhmien luottamusta ja vähentämään mahdollisia taloudellisia vaikutuksia suuronnettomuuden jälkeen.
Mikä on organisaatioiden riski?
Organisaatiot eivät voi enää suhtautua tietoverkkoturvallisuuteen rennosti, sillä panokset ovat liian suuret! Ei kannata odottaa, että tietoturvaloukkaus tapahtuu, ja yrittää sitten reaktiivisesti laatia suunnitelma vahinkojen lieventämiseksi. Tässä vaiheessa, kun vakava tietoturvaloukkaus on tapahtunut, on jo liian myöhäistä.
Organisaatioiden on toimittava ennakoivasti ja valmistauduttava asianmukaisesti kaikkiin mahdollisiin tapahtumiin, jotka voivat vaikuttaa niiden liiketoimintaan.
Tietoturvaloukkausten vaikutukset liiketoimintaan voivat vaihdella, ja jotkin tapaukset voivat tuoda esiin vakavamman taustalla olevan ongelman. Elleivät organisaatiot toteuta tehokasta vaaratilanteiden hallintasuunnitelmaa, seuraavat riskit voivat toteutua:
- Sääntelyvaatimusten noudattamatta jättäminen
Tietosuoja-asetuksen täytäntöönpano on merkinnyt sitä, että organisaatioilla on velvollisuus raportoida tietoturvaloukkauksista, ja sen laiminlyönti voi johtaa huomattaviin sakkoihin. GDPR:n mukaan organisaatioiden on ilmoitettava henkilötietojen tietoturvaloukkauksista asianomaiselle valvontaviranomaiselle 72 tunnin kuluessa niiden havaitsemisesta, muutoin ne voivat joutua maksamaan sakkoja, joiden suuruus voi olla jopa 4 prosenttia vuotuisesta maailmanlaajuisesta liikevaihdosta tai 20 miljoonaa euroa (riippuen siitä, kumpi on suurempi). Sakot riippuvat rikkomuksen vakavuudesta ja siitä, ovatko organisaatiot ryhtyneet toimiin osoittaakseen, että ne noudattavat sääntöjä.
- Liiketoiminnalle aiheutunut vahinko
Tietoturvaloukkauksen seuraukset yritykselle voivat olla kauaskantoiset. Sen lisäksi, että tietoturvaloukkauksen taloudelliset seuraukset voivat olla sakkojen maksamista, korvausten maksamista asiakkaille ja osakekurssien laskua, organisaatioille voi aiheutua vakavia mainehaittoja.
Jos organisaation arkaluonteiset tiedot ovat paljastuneet, sillä voi olla erittäin kielteinen vaikutus kuluttajien luottamukseen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että jopa 70 prosenttia kuluttajista lopettaisi asioinnin yrityksen kanssa, jos se on joutunut tietomurron kohteeksi. Asiakkaat menettävät luottamuksensa organisaatioon, jos he eivät koe tietojaan turvallisiksi, ja saattavat lopulta jättää yrityksen ja vaihtaa kilpailijoihin.
Vaaratilanteiden hallinta - Miten riskiä voidaan hallita?
1. Vahinkotapahtumien raportointivalmiuden luominen
Mahdollisten vaaratilanteiden tehokkaan käsittelyn kannalta on tärkeää, että käytössä on raportointirakenne, jonka avulla henkilökunta voi tunnistaa vaaratilanteet ja raportoida niistä ajoissa. Raportointivalmiudet kattavat kaikki mahdolliset vaaratilanteet ja määrittelevät asianmukaiset vastatoimet. Raportointimahdollisuuden perustaminen tarkoittaa, että kriittisten vaaratilanteiden hallinta voidaan hoitaa paremmin. Tätä tukevien toimintatapojen, prosessien ja suunnitelmien olisi oltava riskiperusteisia, ja niiden olisi katettava kaikki lainsäädännölliset raportointivaatimukset.
2. Turvallisuustietoisuuskoulutus
Tehokas tietoturvatietoisuuskoulutus on olennaisen tärkeää, jotta henkilöstö voi tunnistaa ja reagoida asianmukaisesti kasvaviin kyberturvallisuusuhkiin. Kaikkien työntekijöiden olisi saatava tätä koulutusta organisaation kaikilla tasoilla, jotta varmistetaan, että heillä on kaikki tarvittavat taidot hyökkäyksen tunnistamiseksi.
3. Määrittele roolit ja vastuut
Vaaratilanteen sattuessa organisaation tietyillä henkilöillä olisi oltava määritellyt roolit ja vastuualueet, jotta he voivat tehokkaasti tehdä päätöksiä ja hallita tilannetta sen mukaisesti. Kaikkien avainhenkilöiden yhteystiedot olisi jaettava koko organisaatiossa, jotta koko henkilöstö tietää, keneen ottaa yhteyttä vaaratilanteessa.
4. Testaa vaaratilanteiden hallintasuunnitelmia
On tärkeää, että vaaratilanteiden hallintasuunnitelmia testataan säännöllisesti, jotta varmistetaan, että organisaatio on täysin valmistautunut vaaratilanteen sattuessa. Testien tuloksista saadaan tietoa tuleviin suunnitelmiin ja korostetaan alueita, joita voitaisiin parantaa.
5. Varmuuskopioi tiedot säännöllisesti
Olennaisista tiedoista olisi varmuuskopioitava säännöllisesti, jotta voidaan varmistaa, että käytössä on prosessi tietojen palauttamiseksi, jos tietoturvaloukkaus tapahtuu.
Nykyisessä kyberturvallisuusympäristössä ei ole sijaa itsetyytyväisyydelle, ja organisaatioilla on oltava vankat suunnitelmat, joilla hallitaan tehokkaasti, miten vaaratilanteet tunnistetaan, ketkä otetaan mukaan, miten uhka rajoitetaan ja poistetaan ja miten yritys dokumentoi ja raportoi tietoturvaloukkauksesta.
MetaIncident on suunniteltu tarjoamaan henkilöstölle helposti saatavilla oleva ja yksinkertainen tapa ilmoittaa mahdollisista tietoturvaloukkauksista. Se tarjoaa myös sääntelyviranomaisten ja hallintokomiteoiden edellyttämät tarkastukset. Ota yhteyttä meihin saadaksesi lisätietoja siitä, miten tämä voisi auttaa parantamaan vaaratilanteiden raportointia organisaatiossasi.
