Viime vuosina tietoverkkorikollisuuden räjähdysmäistä kasvua on ollut vaikea sivuuttaa.
Siitä on tullut uskomattoman tuottoisa ala, joka on herättänyt tietoverkkorikollisten huomion, jotka haluavat hyötyä näistä kasvavista markkinoista.
Tietoverkkohyökkäykset ovat hallinneet otsikoita maailmanlaajuisesti, ja on ennustettu, että tietoverkkorikollisuuden kustannukset nousevat noin 6 biljoonaan dollariin vuoteen 2021 mennessä. Tämä on historian suurin taloudellisen varallisuuden siirto.
Hyökkäykset korostavat digitaalisessa taloudessa toimivien yritysten haavoittuvuutta, ja on käynyt yhä ilmeisemmäksi, että mikään organisaatio ei ole immuuni tälle kasvavalle uhalle. Kyberturvallisuudesta on nyt tullut useimpien organisaatioiden strateginen painopistealue, koska ne ymmärtävät, miten tuhoisia vaikutuksia tietomurrolla voi olla niiden liiketoimintaan.
Vaikka tietoisuus tietoverkkouhkista on lisääntynyt, on edelleen useita väärinkäsityksiä, jotka voivat antaa organisaatioille vääränlaisen turvallisuudentunteen. Seuraavassa on viisi yleisintä kyberturvallisuusmyyttiä, jotka saattavat vaarantaa yrityksesi.
Top 5 kyberturvallisuusmyyttiä
Myytti 1: Kyberturvallisuus on IT-osaston vastuulla.
Yksi yleisimmistä kyberturvallisuuteen liittyvistä väärinkäsityksistä on se, että se kuuluu yksinomaan organisaation IT-osaston harteille. Tietohallintohenkilöstö voi kyllä olla vastuussa kyberturvallisuustekniikoiden käyttöönotosta, mutta kyberturvallisuus on kaikkien organisaation jäsenten vastuulla.
Verkkohyökkäykset ovat yhä kehittyneempiä ja juonikkaampia, ja rikollisten on helpointa ohittaa perinteiset tekniset suojatoimet kohdistamalla ne organisaation työntekijöihin. Nykyään nähtävät phishing-sähköpostiviestit ovat lähes erottamattomia yrityksen virallisesta kirjeenvaihdosta, joten ellei henkilöstöä kouluteta tehokkaasti tunnistamaan näitä uhkia, organisaatiot ovat edelleen alttiita hyökkäyksille.
Jotta henkilöstö suhtautuisi näihin uhkiin vakavasti, on elintärkeää, että organisaation ylempi johtoryhmä ottaa vastuun kyberturvallisuudesta ja ottaa käyttöön vankan, koko yrityksen kattavan turvallisuuspolitiikan, jossa riskit otetaan huomioon.
Myytti 2: Verkkorikolliset kohdistuvat vain suuriin organisaatioihin.
On myytti, että vain suuret monikansalliset yritykset ovat hyökkäyksen kohteena, sillä kaikki organisaatiot ovat potentiaalisia hakkerien kohteita. Verkkorikolliset hyökkäävät yhä useammin pienempien ja keskisuurten organisaatioiden kimppuun, koska niillä on yleensä vähemmän rahaa ja resursseja investoida kyberturvallisuuteen. Tämän vuoksi ne ovat erityisen alttiita hyökkäyksille, ja Ponemon-instituutin tutkimuksen mukaan 61 prosenttia pienistä ja keskisuurista yrityksistä on kokenut verkkohyökkäyksen viime vuoden aikana.
Verkkorikolliset ovat opportunisteja, ja pienemmillä organisaatioilla on yleensä enemmän haavoittuvuuksia hyödynnettävänä, mikä tekee niistä ensisijaisen hyökkäysten kohteen. Jos hakkerit voivat tunkeutua pieniin ja keskisuuriin organisaatioihin vähemmällä vaivalla, he suosivat tätä lähestymistapaa.
Myytti 3: Palomuuri ja virustorjuntaohjelmisto pitävät hakkerit poissa.
Palomuuri ja virustorjuntaohjelmisto ovat epäilemättä ratkaisevan tärkeitä verkkojen suojaamisessa luvattomalta ulkopuoliselta käytöltä. Organisaation omaisuuden suojaaminen ei kuitenkaan voi perustua pelkästään näihin teknisiin suojauskeinoihin. Hakkerit etsivät jatkuvasti haavoittuvuuksia, joita hyödyntää, olipa kyse sitten sovelluksista tai ihmisistä. Jos he onnistuvat manipuloimaan työntekijää päästäkseen verkkoon, he voivat ohittaa kaikki verkon turvatoimet ja tehdä niistä hyödyttömiä.
Jos he löytävät sovelluksesta haavoittuvuuden, he voivat käyttää sitä hyväkseen ja päästä järjestelmään. Valmistajat julkaisevat säännöllisesti ohjelmistopäivityksiä, joilla korjataan ohjelmistoissa olevia virheitä, mutta elleivät organisaatiot käytä näitä korjauksia jatkuvasti, ne ovat vaarassa joutua hakkeroiduksi.
Organisaatiot saattavat myös olettaa, että virustorjuntaohjelmisto suojaa niitä virustartunnoilta, mutta kun päivittäin tuotetaan 230 000 uutta haittaohjelmanäytettä, voi olla vaikeaa puolustautua näitä kehittyviä uhkia vastaan. Hakkerit ovat keksineet ovelia tapoja kiertää nämä ohjelmistot ja työskennellä hiljaa taustalla varastamalla arkaluonteisia tietoja.
Myytti 4: Tietosi eivät ole arvokkaita hakkerille
Organisaatiot saattavat uskoa, että niiden tiedoilla ei ole mitään arvoa hakkereille, mutta tämä ei voisi olla kauempana totuudesta. Tiedot ovat arvokasta kauppatavaraa, ja tietoverkkorikolliset haluavat hyödyntää näitä tietoja ansaitakseen rahaa ja tehdäkseen petoksia. Identiteettivarkaudet ovat kaikkien hyökkäysten pääasiallinen taustatekijä, ja niiden osuus on 65 prosenttia tietomurroista ja yli 3,9 miljardia vaarantunutta tietuetta vuonna 2018.
Suuri osa näistä tiedoista päätyy pimeään verkkoon, jossa rikolliset voivat tehdä sievoisia voittoja myymällä varastettuja tietoja. Tietoverkkorikollisuus palveluna -palvelun (Cybercrime-as-a-service, CaaS) kasvu on pahentanut tätä ongelmaa, eikä ole sattumaa, että tämän kukoistavan maailmanlaajuisen toimialan kasvu on korreloinut tietoverkkohyökkäysten ja tietomurtojen massiivisen lisääntymisen kanssa.
Kaikki organisaatiot ovat kohteita, ja on elintärkeää, että ne ottavat käyttöön oikeat toimenpiteet arkaluonteisten tietojen suojaamiseksi, uhkien vähentämiseksi sekä maineensa ja brändinsä suojaamiseksi.
Myytti 5: Kertaluonteinen vuosittainen tietoturvatietoisuuskoulutus suojaa henkilöstöä.
Sosiaalinen manipulointi on tärkein tekniikka, jota käytetään suurimmassa osassa verkkohyökkäyksiä ympäri maailmaa. Se sisältää yleensä jonkinlaista psykologista manipulointia, ja verkkorikolliset käyttävät sitä yleisesti huijaamaan pahaa aavistamattomia käyttäjiä lähettämään heille arkaluonteisia tietoja, saastuttamaan heidän tietokoneensa haittaohjelmilla tai avaamaan linkkejä haitallisille verkkosivustoille.
Nämä huijaukset käyttävät hyväkseen luottavaista ihmisluontoamme ja luontaista uskoamme siihen, että ihmiset ovat hyviä ja heidän aikeensa ovat vilpittömät. Valitettavasti näin ei kuitenkaan ole.
Jotta henkilökunta voi tunnistaa nämä uhat ja reagoida niihin asianmukaisesti, on tärkeää, että he saavat säännöllisesti tietoisuutta kyberturvallisuudesta koskevaa koulutusta. Työntekijöiden kouluttaminen kerran vuodessa kyberturvallisuudesta ei yksinkertaisesti riitä antamaan heille valmiuksia selviytyä näistä jatkuvasti kehittyvistä huijauksista. Tietoturvakäytännöistä voi tulla hyödyttömiä, ellei organisaatioilla ole perusteellista ja jatkuvaa tapaa valvoa kyberturvallisuuden noudattamista.
Mukaansatempaavien videoiden, realististen skenaarioiden, tietokilpailujen ja tosielämän phishing-simulaatiotestien avulla varmistetaan, että henkilökunta on täysin koulutettu tunnistamaan ja tunnistamaan uusimmat uhat.
MetaLearning Fusion on seuraavan sukupolven eLearning, ja se on suunniteltu erityisesti tarjoamaan henkilöstöllesi parasta mahdollista koulutusta kyberturvallisuudesta ja yksityisyyden suojasta. Sen avulla organisaatiot voivat rakentaa henkilöstölleen räätälöityjä kursseja laajasta lyhyiden eLearning-kurssien kirjastosta. Kursseja on helppo luoda, ja ne voidaan personoida ja brändätä, jotta niiden sisältö olisi työntekijöille merkityksellisempää. Ota yhteyttä, niin saat lisätietoja siitä, miten MetaLearningin avulla voit muuttaa kyberturvallisuuskoulutusta organisaatiossasi.
