Verkkorikollisilla on vaikuttava arsenaali työkaluja, joilla he voivat yrittää tunkeutua verkkoon. Olipa kyse sitten sosiaalisesta manipuloinnista, haittaohjelmista tai ohjelmistovirheiden hyödyntämisestä, hakkerit eivät tee mitään yrittäessään kiristää rahaa tai varastaa arvokkaita yritystietoja.
Viime vuosina hakkerit ovat käyttäneet uusia taktiikoita murtautuakseen järjestelmään, ja yksi yhä tunnetumpi hyökkäysmenetelmä on DDoS-hyökkäys.
Distributed Denial of Service (DDoS) -hyökkäys on yritys tehdä verkkopalvelu käyttökelvottomaksi kuormittamalla se valtavilla liikennemäärillä useista eri lähteistä. Yksinkertaisesti hakkerit yrittävät kaataa verkkosivuston tulvimalla kaistanleveyteen enemmän liikennettä kuin palvelin pystyy käsittelemään.
Nämä hyökkäykset voivat olla hyvin erilaisia, ja niitä käytetään usein verukkeena, kun hakkerit tekevät taustalla hyökkäävämpiä hyökkäyksiä.
DDoS-hyökkäysten koko ja voimakkuus kasvavat jatkuvasti, ja ne voivat aiheuttaa suurta vahinkoa organisaatiolle. Niihin voi sisältyä tietojen menetys, tulojen menetys, maineelle aiheutuva vahinko, asiakkaiden menetys ja investoinnit uusiin turvatoimiin.
Vuonna 2016 yksi maailman suurimmista DDoS-hyökkäyksistä aiheutti suuria häiriöitä ja osoitti, kuinka tuhoisa hyökkäys voi olla. Hakkerit loivat jopa 100 000 esineiden internetin (IoT) laitteen armeijan hyökätäkseen Dyniin, merkittävään verkkotunnuspalvelun tarjoajaan.
Tulvimalla Dynin valtavilla liikennemäärillä hakkerit pystyivät kaatamaan yli 80 sen laillisten käyttäjien, kuten Amazonin, Netflixin, Airbnb:n, Spotifyn, Twitterin, PayPalin ja Redditin, verkkosivustot. Hyökkäyksen aiheuttamien vahinkojen arvioidaan maksaneen 110 miljoonaa dollaria, ja välittömästi hyökkäyksen jälkeen yli 14 500 verkkotunnusta luopui Dynin palveluista. On selvää, että DDoS-hyökkäyksen seurannaisvaikutuksilla voi olla massiivisia seurauksia organisaatiolle.
Miten DDoS-hyökkäys toimii?
DDoS-hyökkäys tapahtuu, kun useat koneet hyökkäävät yhdessä yhteen kohteeseen. Hyökkäyksen toteuttamiseksi hakkerit käyttävät phishing-sähköposteja ja muita menetelmiä asentaakseen haittaohjelmia etäkoneisiin. Nämä koneet muodostavat niin sanotun bottiverkon. Botnet on kokoelma internetiin kytkettyjä laitteita, kuten tietokoneita, palvelimia, mobiililaitteita ja esineiden internetin (IoT) laitteita, jotka on saastutettu ja joita ohjataan haittaohjelmalla.
Kun hakkerit ovat asentaneet haittaohjelman näihin koneisiin, he voivat ohjata laitteita keskitetysti ja käskeä niitä pommittamaan sivustoa liikenteellä. Rikollisten hallinnassa voi olla tuhansista miljooniin laitteisiin ulottuvia bottiverkkoja. Tehdäkseen mahdollisimman paljon rahaa näillä bottiverkoilla monet hakkerit vuokraavat niitä muille hyökkääjille DDoS-hyökkäyksiä varten.
Mitkä ovat DDoS-hyökkäysten eri tyypit?
DDoS-hyökkäykset voivat vaihdella huomattavasti, ja hyökkäys voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Kolme yleisintä hyökkäysmenetelmää ovat seuraavat:
1. Volyymihyökkäykset - Volyymihyökkäykset ovat DDoS-hyökkäysten yleisin muoto. Botnetin avulla verkko tai palvelin tulvii verkkoon tai palvelimelle lailliselta näyttävää liikennettä. Pelkkä liikenteen määrä voi puolestaan lamauttaa palvelun ja estää kokonaan pääsyn sivustolle.
2. Protokollahyökkäykset - Protokollahyökkäykset keskittyvät ensisijaisesti palvelimen resurssien haavoittuvuuksien hyödyntämiseen. Tavoitteena on tehdä palvelu saavuttamattomaksi hyödyntämällä kohdejärjestelmien verkkokerroksen heikkoutta.
3. Sovelluskerroksen hyökkäykset - Sovelluskerroksen hyökkäykset ovat kaikkein kehittynein hyökkäystapa, ja niitä on usein vaikein havaita. Hyökkäykset kohdistuvat kerrokseen, jossa palvelin luo verkkosivuja ja vastaa http-pyyntöihin. Hyökkäys tapahtuu paljon hitaammalla nopeudella, ja liikenne voi vaikuttaa lailliselta, mikä peittää hyökkäyksen todellisen luonteen, kunnes palvelu on ylikuormitettu ja saavuttamattomissa.
DDoS-hyökkäyksen merkit
Yksi ensimmäisistä asioista, jotka organisaation on määritettävä, on se, tuleeko liikenteen piikki laillisilta käyttäjiltä vai DDoS-hyökkäyksestä. Organisaatiot, joilla on perusteellinen käsitys liikenteen historiallisista suuntauksista, havaitsevat hyökkäyksen yleensä melko nopeasti, kun taas organisaatiot, jotka eivät tunne näitä peruslinjoja yhtä hyvin, eivät todennäköisesti havaitse hyökkäystä ennen kuin on liian myöhäistä.
Ennen kuin verkkosivusto kaatuu kokonaan, on usein muutamia varoitusmerkkejä, jotka voivat viitata DDoS-hyökkäykseen. Näitä ovat mm:
* Valtava piikki liikenteessä
* Epätavallisen hidas verkon suorituskyky
* Tietyn verkkosivuston toimimattomuus
* Kyvyttömyys käyttää mitä tahansa verkkosivustoa
* Liiallinen määrä roskapostia
Miten puolustautua DDoS-hyökkäystä vastaan?
Vaikka DDoS-hyökkäyksen kohteeksi joutumista ei voi täysin välttää, on olemassa toimia, joilla voidaan lieventää vahinkoja ja vähentää hyökkäyksen vaikutuksia verkkoon.
* Organisaatioiden tulisi harkita DDoS-suojauspalvelun käyttöä, joka havaitsee epänormaalit liikennevirrat ja ohjaa DDoS-liikenteen pois verkosta.
* Luo häiriötilanteisiin reagointisuunnitelma, jolla varmistetaan nopea viestintä, lieventäminen ja palautuminen DDoS-hyökkäyksen sattuessa.
* Asenna ja päivitä virustorjuntaohjelmisto
* Turvallinen verkkoinfrastruktuuri palomuurin, VPN:n, roskapostin torjunnan ja muiden DDoS-puolustustekniikoiden avulla.
* Noudata hyviä turvallisuuskäytäntöjä hyökkäysriskin minimoimiseksi - Vältä linkkien klikkaamista tai tuntemattomista lähteistä tulevien liitetiedostojen lataamista.
* Jotta IoT-laitteita ei vaarannettaisi ja käytettäisi bottiverkossa, on tärkeää vaihtaa kaikki oletuskäyttäjätunnukset ja salasanat ja pysyä ajan tasalla uusimpien tietoturvakorjausten kanssa.
MetaCompliance on erikoistunut luomaan markkinoiden parhaan kyberturvallisuusvalistuskoulutuksen. Tuotteemme vastaavat suoraan kyberuhkien ja yritysjohtamisen aiheuttamiin erityishaasteisiin helpottamalla käyttäjien sitoutumista kyberturvallisuuteen ja vaatimustenmukaisuuteen. Ota yhteyttä, niin saat lisätietoja siitä, miten voimme auttaa muuttamaan kyberturvallisuuskoulutuksen organisaatiossasi.
